maanantai 20. toukokuuta 2019

Kun ei voi unohtaa, osa IX


Huuleni jatkoivat matkaa alaspäin. Rintalihakset, vatsalihakset ja napa. Kiersin kielelläni Crisin napaa kun samalla auoin hänen housujensa nappeja. Nuolin tietäni alemmaksi kiskoen miehen housuja alaspäin jotta pääsisin käsiksi hänen boksereihin. Miehen iho värisi kielen allani ja hänen hengityksensä oli tihentynyt. Hymyilin itsekseni kun vapautin hänen puolijäykän mulkkunsa boksereiden kahleista.
Nuolin sen vartta joka puolelta ennen kuin imaisin pään suuhuni. Cris sävähti nautinnosta ja päästi suustansa vaikerruksen. Pyöritin kieltäni villisti terskan ympärillä ja imaisin mulkun niin syvälle suuhuni kuin pystyin. Vaikka poskiani pakotti tämä suutyöskentely, jatkoin sitä silti. Muistin Crisin aina rakastaneen suuhoitoani ja halusin antaa hänelle nyt elämänsä parasta suuseksiä.
Tunsin kuinka lähellä hän oli huippuansa ja valmistauduin loppurutistukseen kunnes Cris vetäytyi suustani. – Haluan tulla sisällesi. Hän sanoi ääni halusta paksuna silmät tiukasti minussa.
Nousin ylemmäksi ja otin hänen mulkustaan kiinni ohjatakseni sen sisälle. Alkuun vähän kerrallaan, mutta hyvin pian istuin hän kokonaan sisälläni. Pysähdyin hetkeksi nauttimaan tästä täyteläisyyden tunteesta ennen kuin aloitin liikkumisen ylös alas.
Rintani heiluivat raskaana ja niiden iho oli himosta pinkeänä. Cris asetti kätensä lanteilleni ja antaen näin lisää vauhtia aktillemme. Otin tukea hänen leveästä rinnastaan ja huohotin raskaasti. Hänen mulkkunsa tuntui niin hyvältä että olisin voinut vaikka kuolla siihen paikkaan. Cris lisäsi vauhtia entisestään ja minä nautin tästä kaikesta suunnattomasti. Eipä aikaakaan kun tutut kouristukset alavatsassani kertoivat tuloillaan olevasta orgasmista. – Cris, minä tulen ihan kohta.
Mies lisäsi tahtia ja se sysäsi minut kuilun yli. Upotin kynteni miehen rintaan ja huusin ääneen orgasmin kourissa. Tunsin kuinka Crisin mulkku sykähti sisälläni ja niin hänkin tuli perseposkiani puristellen. Lysähdin miehen rintaa vasten otsa hikisenä. Cris hengitti raskaasti allani ja suuteli sitten otsaani hellästi.
Makasimme pitkään päällekkäin ennen kuin kiepsautin itseni miehen viereen. Cris tointui meistä ensimmäisenä mennen suihkuun. Itsellä tunnemyllerrys oli vielä niin valtaisa, ettei minusta ollut liikahtamaan mihinkään suuntaan. Varsinkin kun soimasin taas itseäni siitä, että olin antautunut viettieni vietäväksi. Olin jälleen kerran antautunut miehelle ja se korvensi mieltäni. Siinä maatessani sängyllä ja potiessani huonoa omatuntoa, ihmettelen sitä valtaisaa kosteutta mikä minulla oli jalkovälissä. Ei kai vaan kuukautiseni ole alkaneet?
Pyyhkäisin sormilla kosteutta ja nähtyäni sormet tajusin, ettei se ollut verta. Se oli spermaa. Olimme äsken kiihkoissamme unohtaneet kondomin. Ei jumalauta, tämä ei ole hyvä juttu. Ei sitten ollenkaan. Samassa Cris tuli suihkusta pyyhe päällä.
Hän tuli suoraan luokseni ja kumartui antamaan minulle suudelman. Se oli lämmin ja hellä, niin hellä että tuntui kuin sydämeni pakahtuisi. Miksi, Cris, miksi teet tämän minulle? Näin monen vuoden jälkeen ja ihan liian monta vuotta myöhässä. Suudelmaan jälkeen hän tuijotti silmiini. – Minä rakastan sinua, tiedäthän sinä sen Aino?
- Minäkin rakast… Vastaus oli tulossa suustani niin kuin ennen vanhaan, mutta sain korjattua. - Minäkin rakastin sinua joskus. Sanoin varmalla äänellä. Miehen silmissä vilahti jotain tummaa, mutta hän ei sanonut mitään. Cris istui viereeni katsoen minua tutkivasti.
- Me unohdimme äsken kondomin. Cris tunnusti katsoen minua silmiin vakavana.
- Huomasin itsekin saman, mutta älä huoli minulla on ehkäisykapseli. Juu, kyllä sen pitäisi vielä olla voimassa. Valehtelin Crisille silmät kirkkaina. Onneksi mies nieli selityksen eikä kysellyt enempää. Cris alkaessa pukemaan menin minä puolestani suihkuun. Lämpimän veden virratessa kasvoilleni tuli vihdoin vapauttava itku.
Palatessani suihkusta oli Cris jo hävinnyt makuuhuoneesta. Heittäydyin sängylle maata ja oloni oli epätodellinen. Mutta päätin nousta ylös, ei elämäni sängyssä makaamalla ja itsesääliin vaipuneena mihinkään johda. Löysin miehen hänen toimistostaan paperitöihin hautautuneena. Arasti kysyin ovelta voisinko auttaa häntä? Mies kääntyi tuolissaan ja jokin lämmin vilahti hänen silmissään. Cris osoitti toimistossa olevaa toista pöytää, jonka ääreen sitahdin.
Tuon päivän jälkeen välimme olivat asialliset enkä yrittänyt mitään karkaustemppuja, mutta aivoni työstivät koko ajan kuinka seuraavan toteuttaisin huolellisemmin. Nukuimme edelleen samassa sängyssä, mutta nyt onnistuin pitää himoni ja viettini kurissa. Emme harrastaneet seksiä tuon suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Niinhän siinä kävi, että kuukautiseni olivat myöhässä. Tämä havainto sai minut melkein paniikkiin. Jouduin feikkaamaan Crisille kuukautiseni ettei tulisi kysymyksiä.
Reilu kolme viikkoa siitä kun kuukautisteni olisi pitänyt alkaa, kävelin aamulenkillä lähikauppaan ja ostin sieltä raskaustestin. Tein sen kaupan vessassa ja tulos oli juuri se, mitä en halunnut. Kaksi viivaa tuli ruutuun ja nakkasin tikun inhoten roskiin. Mitä helvettiä mä nyt tekisin? Kysyin itseltäni nojaten otsaani kylmää kaakelia vasten.
Koko matkan takaisin Crisin luo pohdin, että mitä oikein tekisin? Kertoisinko miehelle vai en? Pelkäsin tosissani sitä, että jos kertoisin miehelle, hän saisi raskaudesta ja tulevasta lapsesta uuden vipuvoiman minun täällä pitämiseen. Varsinkin kun Suomen poliisi oli luopunut minun aktiivisista etsinnöistä lehtijuttujen perusteella. ”Aino on kadonnut kuin maan nielemänä” kirkui otsikot iltalehdissä.
Olin saanut nyt mieheltä rajalliset oikeudet käyttää nettiä. Pystyin lukemaan netistä esimerkiksi sanomalehtiä, mutta mihinkään omille some-kanaville tai sähköpostiin en voinut kirjautua enkä kommentoida esim. Ilta-Sanomien juttuja. Mutta oli mukava lukea edes kotimaan tapahtumista. Toisaalta pieni some-tauko oli hyvästä, olin viime aikoina käyttänyt ihan liikaa siihen. Tosin en minä kyllä tällaista keinoa ajatellut.
Olin aloittanut tanskan kielen opiskelun netissä sekä Crisin opettamana. Kielioppi ja kirjoittaminen eivät tuottaneet vaikeuksia, ääntämisen ja puhumisen suhteen oli vähän haastavampaa, mutta olin päättänyt oppia kielen. Koska olin vielä Tanskassa, niin otetaan siitä kaikki hyöty irti, kyllä yksi uusi puhuttavissa oleva kieli CV:ssä näyttää hyvältä. Raskauden olin toistaiseksi unohtanut onnistuneesti pitäessäni itseni kiireisenä koko ajan, mutta abortin takaraja kolkutteli takaraivossani. Kuin myös se, että miten sen saisin. En varmaan voi vaan marssia sairaalaan ilman papereita huutamaan aborttia.
Reilu kuukausi tehdyn raskaustestin jälkeen, aamulla heräsin maha kipeänä. Se oli myös kosketusarka, mutta oletin että edellisenä iltana syöty rahka oli kuin olikin ollut pilalla. Se oli maistunut vähän oudolta, mutta minulla oli niin nälkä että olin vetänyt rahkan alas pikavauhtia. Kroppani huusi energiaa, sillä olin ollut ratsastamassa Kallella ja minun ratsastuksenopettajani oli tiukka täti.
Kyllä olin alkanut ratsastamaan ja hoitamaan hevostani. Kuinka upea otus Kalle oli ja niin mahtava ratsastaa sekä hoitaa. Sitä minulla tulisi eniten ikävä kun täältä lähtisin. Kallen liikkeet jokaisessa askellajissa olivat isot ja joka kerta olemattomat vatsalihakseni tekivät kuolemaa, kun Sylva oli minua kaksi kertaa viikossa hiillostamassa. Itsekseni ratsastin kahdesti tai kolmesti riippuen kiireistä mitä ”työni” toi tullessaan.
Melkein kaksin kerroin kävelin vessaan ja oli todella hankalaa istua ololtani pöntöllä sekä pissata. Onneksi olo pissaamisen jälkeen helpotti ja sain kuin sainkin aamutoimet tehtyä. Oloni oli kuitenkin sellainen, ettei aamupalaa tehnyt mieli, jonka myös ilmoitin Crisille napakasti, joka kulmakarvaa nostaen katsoi minua kun kieltäydyin tuoreista sämpylöistä. Mutta joka aamuiselle aamulenkille menisin vaikka mikä olisi, se oli minun oma pääntuuletukseni. Tänään kyllä hölkkä vaihtuisi ihan kävelyksi, mutta samaltahan se raitis ilma silti maistuisi.
Olin löytänyt oikopolut läheiseen metsään ja siellä tykkäsin juosta joten sinne suunnistin nytkin. Päästyäni metsään aloin katumaan päätöstäni, sillä oloni muuttui hetki hetkeltä huonommaksi. Nojasin tovin isoon, vanhaan puuhun ja olin kääntymässä takaisin päin. Jotain märkää tuntui valuvan jalkaani pitkin ja huomasin vaaleiden juoksuhousujeni toisen lahkeen värjääntyvän punaiseksi. Verta!
Hoipertelin läheiselle kivelle ja istuin sen päälle. Alavatsa oli kuin tulessa ja minulla oli täysi työ saada Crisin minulle antama puhelin taskusta. Kädet täristen valitsin Crisin numeron ja linja hälytti. Ei mennyt montaa hälytysääntä kun Cris vastasi. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olin onnellinen kuultuani hänen äänensä.
- Oletko eksynyt kun soitat? Mies naurahti minulle, mutta vakavoitui saman tien kun suustani pääni kivun ähkäisy.

Kuva: https://www.piqsels.com/en/search?q=positive



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti